Mä jätin sen.
Mul on ihan vitun hyvä olo, vaik oonki itkeny päivittäin yksinäisyyt, masentaa ja oon vihanen itelleni, etten saanu tarpeeks vahvaa herätyst aikasemmin; sillo ku ekan kerran kirjotin siit tänne. Mut ehkä sil oli tarkotuksensa. Mä uskon tarkotuksiin ja et kaikel on syynsä.
Mulla on nyt vitun hyvä olla, ja tulee olemaan, kunha opin taas päiväjärjestykset ja toimiin yksin.
Pikku hiljaa, tuun kukoistamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti