Toivotit voimii / oon yksin

ja laitoit liitteeks oman blogis osotteen. En julkase sitä kommenttii. En mainosta. Oot 16 v, ilmeisesti ossalla.

Voi niit aikoi ku itekki oli 16. Just se ikä ku sairastuin. Varmaa 80%  sairastuu just tos 15-16.
Olin nii vitun sokee sillo, ku omat aivot ei ollu viel kehittyny olemaa tarpeeks vahvat ja järkeilee.
Se oli hauskaa sillo ku  veti päivän 600 kaloril ja ihmetteli ku kunto ei meinannu riittää pienempiinkää urheilusuorituksiin. Mistköhä vitust se mahtokaa johtuu? Syömishäiriö on vitun typerä sairaus. Tekee ihmisist nii sanoinkuvailemattoman typerii. Itekki olin typerä. Iha saaatanan typerä.

Viime viikkoin alkanu kytee taas halu oloon tuntee ittensä laihaks. En tunne. Oon iso. Kokoo M-L, 40-42. Fakta.
Ois vaa nii ihana olla laiha. Nii vähän tilaa vievä ja luiseva. Vähän niiku kadota. Muuttuu ruummillisenki olomuodon puolest sellaseks ku mä oon: huomaamaton, mitätön, merkityksetön ja koko ajan tiellä. Jos ois laiha, ni sit vois mennä vaikka johonki nurkkaan seisoo tai pöydän alle.
Tää on sitä aikaa ku voisin myöntää tän olevan kytköksis masennukseen.
Oon taas valunu. Taino taas ja taas.. pitkäst aikaa oikeestaa. En oo tosi pitkää aikaa ollu tällases olotilas mis oon nyt.
     Kaipaisin tukee. Tahtoisin puhuu vaikkei oo mitää selkeetä syytä miks masentaa, mut jotenki kertoo jollekki kui turha ja merkityksetön olo on. Kui pahaa tekee olla yksin. Ku tartteis jonkun joka pitäis kiinni ja välittäis. Kui tekee koko aja mieli satuttaa ittensä, et sais sen ahdistuksen laukeemaan. En viillellä, mut lyödä. Lävästä avokämmenel, et se kipu kihelmöis oikei laajal alueel.

Mulon kellunu melkei täys viinipullo mun laukun pohjal kohta viikon ja oon miettiny kui ihana ois mennä juomaan se jonkun kaa vaik jonnekki kalliolle ilta-auringon paistaes. Tai jonnekki laajalle ruohikkoalueelle.
Juoda se, jutella kaikesta maan ja taivaan välil, tehä kärrynpyörii ja tuijotella taivast.
Mua pelottaa etten pääse tekee sitä kertaakaan koko kesänä. Pelottaa aiva helvetisti.

Tahtoisin vaan itkee ja sanoo jollekki :" mulla on niin paha olla"  Eikä tartteis sanoo muuta. Sanoo vaan se jollekki toiselle ääneen, ja sit se vaan olis siinä ja vaikka halais ja sanois et :" niin. Joskus on paha olla ja se on ihan ok".